JHL:n uusi edustajisto kokoontui järjestäytymiskokoukseen 7.–8.6. Parin vuoden etäkokousten jälkeen edustajisto pääsi aloittamaan viisivuotisen kautensa lähitapaamisella Helsingissä.
Kokouksessa valittiin JHL:n puheenjohtajisto, edustajiston puheenjohtajat sekä hallitus alkaneelle kaudelle.
Edustajisto käsitteli myös liiton uuden strategian, viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä keskusteli ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Eteensä tuore edustajisto sai myös kuusi aloitetta.
Edellisessä kokouksessaan syksyllä edustajisto päätti kaikkiaan 18 aloitteen kohtalosta.
Näin aloitteet käsitellään
1 JHL:n toimialue tai yksikkö, jolle aloitteen asia kuuluu, laatii vastausehdotuksen joko itse tai tarpeen vaatiessa liiton hallituksen kanssa.
2 JHL:n hallitus käsittelee vastausehdotuksen.
3 Vastausehdotus menee hallituksen esityksenä edustajistoon. Edustajisto voi tehdä vastausesitykseen muutoksia tai hyväksyä sen sellaisenaan.
4 Kaikki sopimuksiin liittyvät aloitteet siirtyvät sopimustavoitevalmisteluun. Ne pyritään huomioimaan, kun liitto neuvottelee työehtosopimuksista.
Edustajisto käsitteli seuraavat aloitteet:
1 Luottamusmies-käsitteestä sukupuolineutraali
Aloite: Edustajistoaloite luottamusmieskäsitteen vaihtamisesta työedunvalvoja-käsitteeseen
Parhaillaan yhteiskunnassa tarkastellaan kriittisesti erilaisissa toimenkuvissa, ammatti- ja virkanimikkeissä ja luottamustehtävissä esiintyviä sukupuolittuneita termejä. Ammattiliiton toiminnassa yksi tunnetuimpia käsitteitä on luottamusmies.
On selvää, että sanaa luottamusmies on tarkasteltava kriittisesti. Selvää on myös, että mahdollisen korvaavan käsitteen on oltava sekä hyvää yleiskieltä että kuvattava toimen ja roolin luonnetta. Esimerkiksi sana ”luottamushenkilö” ei ole hyvä korvike, koska missä tahansa luottamustoimessa olevaa henkilöä voidaan kutsua luottamushenkilöksi. Sana ”luottohenkilö” on taas varattu holhoustoimen käyttöön.
Sana ”henkilö” on sukupuolineutraaliuteen pyrittäessä ollut monille helppo keino väistää kielen oikea kehittäminen. Edustajistoaloitteessa ehdottamamme termi työedunvalvoja on täydellisen sukupuolineutraali, eikä sillä entuudestaan ole suomen kielessä vakiintunutta eikä edes satunnaista käyttöä muussa merkityksessä.
Tekijä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ammattiosasto JHL ry:n puolesta,
Vastaus: Aloite siirretään sopimustavoitevalmisteluun
Aloitteessa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta tärkeään kysymykseen. Asiasta on käyty jo pidemmän aikaa keskustelua ammattiyhdistysliikkeen sisällä. Erittäin vakiintuneen nimikkeen korvaamista hidastaa se, että muutos olisi koordinoitava koko työmarkkinoilla. Esimerkiksi työelämän lainsäädäntö tunnistaa tällä hetkellä nimenomaan luottamusmiesnimikkeen.
Keskeiset luottamusmiehen asemaan ja oikeuksiin sekä velvollisuuksiin liittyvät asiat määrittyvät työehtosopimuksilla. Nimikkeen muuttaminen ei ole pelkkä ilmoitusasia. Tätä kautta määrittyy keskeisiä luottamusmiehen asemaan sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä ehtoja. Olisi löydettävä nimike, joka olisi yhtenäinen koko työmarkkinakentällä ja muutettavissa myös lainsäädäntöön.
Asia on ollut esillä JHL:n sopimusneuvottelutavoitteissa esimerkiksi kunta-alalla. Nimikkeen muutostarve on tunnistettu ja asiaa pyritään edistämään sopimusneuvotteluissa. Aloite siirretään sopimustavoitevalmisteluun sopimustoimialueille.
2 Liiton työntekijöiden roolia edustajistovaaleissa rajoitettava
Aloite: Liiton työntekijöiden rooli edustajistovaaleissa JHL:ssä
Meillä on JHL:ssä visio, jonka mukaan meidän tulee olla kokoava voima, joka toimii vahvimpana ammattiliittona työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Liitto mainostaa olevansa kaikkien jäsentensä asialla ja arvostavansa jokaista jäsentään samalla tavalla. Viime edustajistovaaleissa syntyi kuitenkin tunne, ettei näin ole.
Ymmärrän, että politiikka on osa päätöksentekoa. Ymmärrän senkin, että meillä on ammattiliitossamme kaksi vahvaa ryhmittymää: SDP ja sitoutumattomat sekä Vasemmisto ja sitoutumattomat. Meidän aktiivien tulee näyttää, mikä voima yhteistyöllä on.
Tulevaisuudessa meidän tulisi keskittyä viemään ammattiliittoa eteenpäin yhdessä, jotta voimme aidosti mainostaa olevamme Suomen suurin yhtenäinen ammattiliitto.
Esitykseni on, että jatkossa liitosta palkkaa ansaitsevat eivät julkisesti voi asettua minkään tietyn ryhmän tai ehdokkaiden taakse.
Tekijä: Edustajiston jäsen Heli Kaleva
Vastaus: Jokaisella on oikeus osallistua erilaisten ryhmien ja ryhmittymien toimintaan.
Aloitteen tekijä esittää, etteivät liiton palkolliset voisi asettua minkään tietyn poliittisen ryhmän taakse julkisesti. Kysymys on hyvin monitahoinen.
Edustajisto valitsee liiton johdon viisivuotiskaudeksi. Johtoon kuuluvat hallitus, hallituksen puheenjohtaja (=liiton puheenjohtaja) ja kaksi toimialajohtajaa. Johdon kokoonpano muodostuu poliittisten ryhmien voimasuhteiden mukaan edustajistovaalien tuloksen perusteella. Liiton johtokolmikolla on sopimus ja palkkaus omaan tehtäväänsä aina edustajistokauden ajan. Muut liiton työntekijät ovat niin sanotussa normaalissa palkkatyössä.
Demokratiaan kuuluu, että jokaisella on oikeus osallistua puolueiden ja poliittisten ryhmien toimintaan, oikeus olla mukana vaalityössä sekä olla mukana mainoksissa ja mainostaa taustaryhmäänsä.
Aloitteen pohjalta on hyvä miettiä poliittisten ryhmien asemaa ja linjata poliittisen ryhmätoiminnan pelisääntöjä liitossa jatkossa.
Edustajisto katsoo, että demokratiassa on jokaisella oikeus osallistua erilaisten ryhmien ja ryhmittymien toimintaan.
3 Yhdistyksille lisää oikeuksia omaYhdistys-rekisteriin
Aloite: Liiton ei tulisi rajoittaa omaYhdistys-rekisterin suppeiden käyttöoikeuksien lukumäärää
OmaYhdistys-palvelun avulla yhdistyksen toimihenkilö voi hoitaa yhdistyksensä jäsenten asioita. Palvelussa voi päivittää jäsenten yhteystietoja ja työsuhdetietoja, ajaa erilaisia jäsenraportteja, tulostaa osoitetarroja, lähettää sähköpostia sekä ottaa yhteyttä liiton jäsenpalveluun.
Yhdistykset näkevät reaaliajassa oman yhdistyksensä jäsentiedot ja -määrät. Siellä voi myös tarkkailla tietyn työnantajan jäsenmäärää mahdollista jäsenhankintakampanjaa järjestettäessä.
Yhdistyksen puheenjohtajat, sihteerit ja taloudenhoitajat pääsevät automaattisesti käyttämään omaYhdistyksen palveluita. Tämän lisäksi yhdistys voi hakea suppeita oikeuksia maksimissaan kolmelle toimihenkilölle. Yhdistyksen hallitus myöntää suppeat oikeudet.
Porvoon JHL ry – Borgå JHL rf esittää, että liiton ei tulisi rajoittaa suppeiden käyttöoikeuksien lukumäärää.
Tekijä: Porvoon JHL ry (150) – Borgå JHL rf (150)
Vastaus Selvitetään, onko tietosuojan puitteissa mahdollista avata lisää rajoitettuja oikeuksia.
Porvoon JHL ry kiinnittää huomiota asiaan, joka on tärkeä yhdistyksen toiminnan kannalta, mutta ei ole yksiselitteinen tietosuojan näkökulmasta. Käyttöoikeuksia rajoitetaan juuri tietosuojalain takia. Oikeudet tulee olla yhdistystoimijoiden tehtävien mukaisia. Tällä hetkellä liitto ei aukaise rajattomasti oikeuksia, mutta se selvittää, onko tulevaisuudessa mahdollisuutta avata lisää rajoitettuja oikeuksia.
4 Alueellisille ammattialaverkostoille mahdollisuus kurssitukeen
Aloite: Alueellisen ammattialaverkoston mahdollisuus hakea JHL:n kurssitukea
Ammattialaverkoston rakentaminen uudelleen aluetoiminnan alueille vaatii jäsenten ja yhdistysaktiivien vahvaa panostamista, jotta liiton tekemä avokas työ ei menisi hukkaan. Ammattialaverkostojen rakentamiseen ja vahvistamiseen sekä sitä kautta JHL:n näkyvyyden lisäämiseen tullaan tarvitsemaan taloudellisia resursseja lisää.
Alueellisille ammattialaverkostoille tulee antaa yhtäläinen mahdollisuus hakea kurssitukea kuin verkostojen järjestämille alueellisille koulutuksille. Mahdollisuuden myöntäminen tukisi osaltaan jäsenien kiinnittymistä työhön paikallisella tasolla sekä laskisi taloudellisten kustannuksien rasitusta alueen yhdistyksillä.
Tekijä: Edustajiston jäsen Maarit Nyman
Vastaus: Alueellisilla ammattialaverkostoilla on mahdollisuus järjestää koulutuksia liiton kurssituella jo nyt.
JHL-yhdistykset voivat järjestää jäsenilleen ja hallitukselle koulutusta itsenäisesti. Yhdistys vastaa tällöin itse kurssin järjestämisestä ja kuluista. JHL tukee yhdistyksiä paikallisten koulutusten järjestämisestä 25 eurolla per JHL-jäsen. Kurssitukea haetaan kaksi kertaa vuodessa. Vuosittain noin 100 JHL-yhdistystä järjestää paikallisia koulutuksia liiton kurssituella.
Jo tällä hetkellä alueellisilla ammattialaverkostoilla on mahdollisuus järjestää omia koulutuksia. Jotta kurssituki voidaan maksaa, tulee järjestävällä taholla olla pankkitili ja nimetty koulutuksen yhteyshenkilö. Ammattialaverkosto on nimennyt alueeltaan yhden yhdistyksen, joka on vastannut koulutusten järjestämisestä ja jolle kurssituki on maksettu.